Mitä Nuorkauppakamaritoiminta antaa


Auranmaan Nuorkauppakamarin vuoden 2017 puheenjohtaja Hanna Sieppi mitä hän saa kamaritoiminnasta. Hanna työskentelee Musti ja Mirri –ketjussa liiketoiminnan kehityspäällikkönä. Hän asuu Aurassa kahden kouluikäisen lapsensa kanssa. Työn, perheen ja kamaritoiminnan lisäksi Hannan elämä täyttyy retkeilystä, matkustelusta ja tällä hetkellä myös opiskelusta. Hanna suorittaa MBA tutkintoa Turun ammattikorkeakoulussa.

”Olen tullut kamaritoimintaan mukaan vuonna 2010. Lapseni olivat silloin 2- ja 4-vuotiaat ja olin saanut nauttia useamman vuoden vauvantuoksuista elämää. Minulla oli ollut tuuri, sillä myös läheisimmät lapsuudenystäväni olivat saaneet lapsia hyvin samaan aikaan. Seuraa siis riitti ja vapaa-aikani täyttyi lapsista ja lapsiaiheisista keskusteluista.

Huomasin kaipaavani elämääni jotain uutta. Olin palannut työelämään kuopukseni täytettyä vuoden ja minulle oli herännyt into lähteä kehittämään itseäni ja osaamistani. Kaipasin ympärilleni aikuisystäviä joiden kanssa keskustella työelämän haasteista ja mahdollisuuksista. Auranmaan Nuorkauppakamarin mainokset alkoivat kiinnostaa.

Tiesin Nuorkauppakamarin olemassa olosta, sillä Turun Nuorkauppakamarin Nina Honkaranta oli minulle siitä kertonut. Ninaan olin tutustunut tehdessämme televisiomainoskauppaa Ninan työskennellessä aluepäällikkönä Maikkarilla ja minun toimiessa Makuunin markkinointipäällikkönä. Silloin odotin jo perheenlisäystä ja kamaritoiminta ei tuntunut ajankohtaiselta. Mutta nyt, muutama vuosi myöhemmin muistin Ninan kertomukset ja kiinnostukseni heräsi. Sain selville, että tuntemani Pääkön Marko Aurasta oli ollut aktiivinen kamarilainen ja otin Markoon yhteyttä. Marko kertoi minulle toiminnasta lisää ja rohkaisi hakemaan jäsenyyttä. Ja niin alkoi kamariurani.

Minulle kamaritoiminta on merkinnyt aina ennen kaikkea virtaa ja eväitä työelämään. Suurinta antia ovat olleet koulutukset sekä kamaritoiminnan tarjoama yhteisöllisyys ja mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin.

Koulutuksia on kamarissa monenlaisia, ja ihan kaikkia ei aina edes tunnista koulutukseksi ennen kuin jälkeenpäin. Itselleni yksi merkittävimmistä on ollut Uudessakaupungissa aikoinaan pidetty koulutus eri persoonatyypeistä työelämässä. Työskentelin silloin aluemyyntipäällikkönä ja minulla oli suuria haasteita saada motivoitua ja innostettua yhtä alaistani. Minulla oli koko ajan sellainen olo, että en onnistu kommunikoimaan hänen kanssaan oikein. Tuossa koulutuksessa tajusin yhtäkkiä, että tuo alainen edusti harvinaisen täsmälleen yhtä esitetyistä persoonatyypeistä. Ja minun luontainen tapani kommunikoida sopi harvinaisen huonosti yhteen tuon persoonatyypin kanssa. Valaistumisen hetki oli